Terapiassa II

Terapeutti: - Hei vaan Anniina ja Mika, mukava nähdä teitä jälleen. Mitä elämäänne kuuluu nyt?
Anniina: - No ihan hirveetä kuuluu. Nyt on tällanen traumaattinen kokemus tullut, tämä on ihan hirveetä, nyt itkettää niin, että en pysty...
Mika: - Rauhassa vaan kulta, itke vaan, se helpottaa, jos mä jatkan tästä vaikka?

Anniina nyökkää ja nyyhkyttää.
 
T: - Se voisi olla hyvä idea, tässä olisi nenäliinoja Anniina sinulle. Huomaan, että jonkinlainen vaikea kokemus on selvästi kohdannut perhettänne.
M: - Joo, näin voi kyllä sanoa. Pidettiin Elmerin ekat 5-vuotisjuhlat meillä kotona.
A: - Yyyyyyäähhhyyyyyyyyy, buuaaaahhh!!
T: - Ymmärrän. Tässä on Anniina sinulle uusi nenäliinapaketti. Eli kotona piditte. Kuinka monta lasta oli paikalla?

Anniina niistää ja nyyhkyttää.

M: - No kutsuttiin 13 poikaa ja kaikki tuli.
T: - Se on juuri se ongelma näissä, että kaikki aina tulevat. En koskaan suosittele kenellekään yli viittä lasta kotiolosuhteisiin tässä ikäryhmässä, muistaakseni puhuimmekin tästä aiemmin. Tuliko kuinka monta haavoittunutta, tarvittiinko ambulanssia tai muuta ensiapua?
A: - YYYYYYÄÄÄÄÄÄÄHHHÄÄÄÄÄYYYYYY!!

Anniina etsii lisää nenäliinoja, mutta ei pysty vapinaltaan ottamaan niitä. Terapeutti ojentaa hänelle kaksi puhdasta nenäliinaa.

M: - Pystytkö kulta yhtään rauhoittumaan nyt? Ei sillä lailla vakavasti haavottuneita, eli yksi pääsi jotenkin livahtamaan keittiöön ja hyppäsi keittönjakkaralta pään keittön pöytään, mutta ihan kummasti tuli vaan kuhmu. Sitten oli tietysti se yksi miekkailuonnettomuus, mutta ei siinäkään oikeastaan tullut kuin joitain mustelmia kaverin selkään, näin luulen ainakin.
T: - Hyvä. Tulkitsenko oikein, että tästä ei sitten varmaan tule sellaista jälkipuintia, että joku vanhemmista tekisi lastensuojeluilmoituksen?
M: - En usko ainakaan, ihan hyvin tuntuivat vanhemmat ymmärtävän, että tämmöstä sattuu lasten kesken, kun syödään sokeria vähän liikaa.
T: - Kuinka paljon oli tarjolla sokeria tarkalleen?
M: - No en tiedä paljonko ne oikeastaan söivät mitään loppujen lopuksi, vähän vaikea arvioida, kun pojat enemmän innostuivat heittelemään niitä karkkeja toistensa päälle. Anniina oli tilannut yhdeltä bloggaajalta semmosen tosi upean ja Elmerin toivoman Tuomas Veturi -kakun, jossa oli lakukoristeita, mutta siinä kävi niin, että jotenkin ne nappasivat sen laku-veturin siitä kakun päältä heti irti ja kun kaksi poikaa taisteli siitä veturista meidän sohvalla, niin nyt se sohva on sitten sellanen, miten mä nyt sanoisin, aika pahoja mustia tahroja on valkoisella sohvalla kieltämättä..

Anniina hyppää seisomaan raivosta täristen.

A: - Se on vittu ikuisesti pilalla se mun italialainen sohva saatana!!!

Terapeutti osoittaa Anniinalle, että hän voi istua takaisin ja hengitellä hetken.

T: - Muistaakseni puhuimme viimeksi siitä, että kannattaa jättää nämä somessa nähdyt teemakakku- ja muut tarjoiluideat pois näistä 5-vuotisjuhlista ja tarjota esimerkiksi vaniljajäätelöä kermavaahdolla.  Että ihan ilman kunnianhimoa ja instagram-kuvausta kannattaa hoitaa nämä. Ne on sitten eri tilanteet niitä varten, jälkikäteenhän voi esimerkiksi lavastaa sellaisen juhlakuvauksen yhden rauhallisen ja hyvin kasvatetun kaverin kanssa, kaikki suosituimmat vaikuttajat tekevät nykyään niin ja uskokaa pois, heitä käy täällä paljon. Lasten syntymäpäivissä kun syntyy tällainen aika vaikeasti hallittavissa oleva ryhmäilmiö, jota ammattipiireissä kutsumme leikkimielisesti Hiroshimaksi ja sen hallintaan kyllä vaaditaan pedagogista erityisopettajan koulutusta, kuten päiväkodeista hyvin tiedämme. Entä tapahtuiko jotain muuta erityistä, jota haluaisitte purkaa tässä vielä turvallisessa ympäristössä?
M: - Ei nyt niin erityistä, tai tietysti siinä discossa hajotettiin se Elmerin discopallo ja siitä tuli Elmerille aika paha mieli hetkeksi, samoin kuin siitä Elmerin leikkikitaran palasiksi hakkaamisesta, mutta tämmöstä se nyt on lasten kanssa. Olisin ottanut sen kitaran pois, mutta olin justiinsa vaihtamassa Pyrylle housuja, kun sille tuli siinä juostessa pissa housuun. Kuten tietysti aika monelle muullekin, oli vähän virhe laittaa ne limpparipullot siihen pöytään vapaasti tarjolle.

Anniina pomppaa uudelleen seisomaan.

A: - Mutta kuka saatana se oli sitten, joka kusi koko vessan seinät ja lattian täyteen?! Jos ne ei osaa pissata pönttöön, niin miksi niillä ei ole vaipat päällä??
M: - Pyryn äiti sanoi, että ne harjoittelee vessahätäviestintää vielä..
A: - Ei vittu tarvitse tulla mun vessaan harjoittelemaan enää ikinä!!!

Terapeutti osoittaa Anniinalle, että hän voisi istua alas ja hengitellä hetken.

T: - Eli aletaanpa kokoamaan tässä nyt kaikkea puhuttua yhteen vähitellen. Muutama tapaturma, parit hajotetut ja sotketut paikat, jokuset pissat, oksensiko muuten kukaan?
M: - Justus oli kuulemma autoon oksentanut, se oli saanut napattua salaa yhden kokonaisen Dumle-pussin ja söi sen yksin kokonaan ennen kuin huomattiin.  Kuten sanottu, niin siinä oli aika paljon sitä tapahtumaa ja kun Anniina sulkeutui makuuhuoneeseen itkemään niin olin aika lailla yksin sen jälkeen sitten näiden tilanteiden kanssa. Ja lasten.
T: - Aivan. Näin näissä usein juuri käy. Mielestäni olette kyllä oikein hyvin selvinneet tästä kokemuksesta, joka on monille ensikertalaisille hyvin traumaattinen. Ensi vuonna sitten puolet vähemmän lapsia, mielellään kodin ulkopuolella ja joka tapauksessa unohdetaan ne kakut ja muut turhat tarjoilut pois. Varaisin tyhjän kerhotilan ja päästäisin lapset juoksemaan siellä vapaasti. Lisäksi ehdotan Mika, että sinä hoidat jatkossa nämä lastenjuhlat yhdessä jonkun luottoystäväsi kanssa, niin Anniina vapautuu näistä traumaattisista muistoista ihan pysyvästi. Kokemukseni mukaan olisi aina parempi, jos äidit menisivät vaikka baariin viinille ystävien kanssa lastenjuhlien ajaksi juhlimaan sitä, että ovat selvinneet synnytyksestä hengissä ja isät hoitaisivat nämä lastenjuhlat ihan ilman äitejä. Miltä tämä kuulostaa?
M: - Hyvältä kuulostaa, näin tehdään jatkossa ehdottomasti. Tämä oli meille tärkeä oppikokemus tässä vanhemmuuden pitkällä tiellä.
A: - Joo, tämä ajatus helpottaa oloa heti kummasti. Ei lastenkutsuja saatana enää ikinä mulle. Kiitos paljon ja näkemiin taas.

-----

Jos Terapiassa-teema tuntuu sinua puhuttelevalta juuri nyt, voit halutessasi lukea Terapiassa-sarjan osan 1 täältä.