Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kaipaatko arkeesi lisää satua? Täältä pesee!

8.3.19


Jihuu, Pieni novelliblogi täyttää tänä keväänä kaksi vuotta!

Ja sen kunniaksi meillä on loistouutisia: Kustantamo S&S julkaisee blogiin perustuvan Arkisatuja aikuisille -kirjan! Tämä kaikille arjen sankareille omistettu teos ilmestyy 26.4., mutta kirjaa voi ennakkotilata jo nyt AdLibriksestä. Mukana on editoituina versioina blogin parhaimmisto sekä rutkasti uusia tarinoita, joita ei julkaista netissä! Kirja tulee tietysti myös äänikirjana, johon lyhyiden tarinoiden formaatti sopii varsin hyvin. Kannen Punahilkasta vastasi Satu Kontinen.

– Jos tämä olisi romaanin käänne, kukaan ei uskoisi, totesi Ina erään sairaalakeikan jälkeen, johon liittyi sininen lautasliina, paniikkia ja väärinkäsitys.

Tästä oivalluksesta blogi sai alkunsa. Huomasimme, että ihan tavallisenkin ihmisen arki tarjoilee koko ajan aineksia mehukkaaseen fiktioon, jotka eivät kuitenkaan romaaneihimme sopineet, mutta blogiin kyllä. Nettinovellimme ovat rentoja tarinoita, jotka lähtevät (lapasesta) helposti tunnistettavista tilanteista, metron liukuportaista, päiväkodin eteisestä ja marketin heviosastolta. Välillä ne nostattavat kasvoille hymyn, välillä kyyneleen silmäkulmaan niin kuin elämä tuppaa tekemään.

Ääneen lausumaton tavoite oli tuoda lukeminen sinne missä lukijatkin ovat, matalalla kynnyksellä nettiin. Aikaisemmin lukeminen kilpaili lähinnä television pääuutislähetyksen kanssa, mutta nykyään kirjat kisaavat YouTuben, somepäivitysten ja pleikan kanssa samoista arvokkaista vapaa-ajan minuuteista. Hypoteesimme oli, että jos kiireinen ruuhkavuosi-ihminen saa napattua lukemiselle edes sen kaksi minuuttia viikossa, kynnys tarttua kirjaan on matalampi sitten kun elämä taas sen sallii. Palautteen perusteella näin saattaa joidenkin lukijoidemme kohdalla ollakin! Olemme yllättyneet myös siitä, että blogimme lukijakunta on odotettua laajempi ja ulottuu sekä ruuhkavuosien pre- että after-ikäryhmään. Kirjaan kirjoitetuissa uusissa arkisaduissa kurotetaankin blogia laajempaan ja diipimpään sh--, anteeksi fiktioon.

Nimi alle! Kaverin kanssa kirjoittaminen on hauskinta ja sekavinta, mm. siksi, että toisinaan kaveri saattaa tuhota netistä sen, mitä olet juuri ehtinyt sinne kirjoittaa. (Sori siitä Katja. / Ina)

Tämä vuosi on merkittävä myös toisella tasolla: olemme olleet ystäviä jo 30 vuotta. Tapasimme yläasteella, kun käytössä oli vielä lankapuhelimet ja markat ja kaikilla oli lumipestyt farkut – paitsi meillä. Tiimikirjoittaminen on ollut ennen kaikkea hauskaa. Viikon kohokohta on klikata uusi juttu auki ja tarkastella, millaisia arkisatuja ja juonenkäänteitä toinen on taas kehittänyt (ja onhan niitä ollut, välillä aika erikoistakin matskua). Yhtä suurella innolla odotamme jutusta palautetta, toisiltamme ja teiltä - kiitos siis kaikista kommenteista, tarinoiden jakamisesta ja siitä, että olette siellä!

Keille tämä kirja sopii? Toteamme, että kaikille, joiden elämä kaipaa hieman satua. Inan aviomies arveli, että ei sunkaan mun kannata tätä lukea. Vastasimme, että juu ei kannata. Arkisadut ovat kuitenkin tiukkaa settiä naisen elämästä, joka toisinaan liippaa aviomiehiä ehkä vähän liian läheltä. Täysin fiktiivisesti, tietenkin! Muiden puolisoille suosittelemme kirjaa kyllä.

Jäämme nyt maaliskuussa editointi- ja oikolukutauolle, mutta päivitämme kirjakuulumisia sekä Facebookiin että tänne. Luvassa on myös kirja-arvontoja ja kaikenlaista julkkariasiaa eli kuten nykyään modernisti sanotaan: stay tuned!

Hyvää Naistenpäivää ja kuulumisiin!

Ina ja Katja





Mari-Sisko neuvoo: Kuinka selvitä teinihelvetistä?

1.3.19



Parahin Mari-Sisko,

elämme teinihelvetissä. Suloinen lapsemme on muuttunut sietämättömäksi avaruusolioksi, joka laahustaa ympäriinsä pahantuulisena valittamassa kaikesta silloin, kun on hereillä tai kotona ylipäänsä. Mikään ei hänelle riitä, rahaa on liian vähän, suihkussa asutaan tunti aamuin illoin ja silti kaikkialla haisee joko hiki tai hajustettu hiki. Ovet paukkuvat, sääntöjä ei ole enää olemassakaan, ruoka on pahaa ja aina on nälkä.

Mitä helvettiä? Miksi tästä ei kerrottu neuvolassa, kaikki puhuivat vain uhmaiästä, mutta eihän se ole tähän verrattuna mitään! Uhmaikäiset ovat sentään suloisia silloin kun eivät raivoa, teini sen sijaan aiheuttaa kotonamme niin myrkyllisen ilmapiirin, että avioero on lähellä. Neuvo pian Mari-Sisko miten päästä eroon teinistä? Pakko sen on kai antaa lorvia täällä vielä muutama vuosi. Vai onko?

Nimim.

Uupunut teinihelvetissä


Hyvä Uupunut teinihelvetissä,

Neuvolassa tästä helvetillisestä elämänvaiheesta ei kerrota mitään siksi, että kaikki lahjottaisivat lapsensa heti pois, jos tietäisivät mitä tuleman pitää. Epäkiitollista tilanteessa on tietysti se, että teiniä on ensin pakko sietää, ruokkia ja rahoittaa suhteellisen monta vuotta vain nähdäkseen hänen muuttavan pois ja katoavan elämästäsi sillä sekunnilla, kun hän muuttuu mukavaksi ja fiksuksi nuoreksi aikuiseksi, jonka seurassa olisi oikein kiintoisia keskusteluja maailman nykytilasta.

Koska teiniä on lain mukaan pakko huoltaa ja kestää saman katon alla teini-iän yli eli 18-vuotiaaksi saakka (huom! Tämä tosiaan on laki) pieni käänteispsykologinen leikki on nyt paikallaan.

Selviytymiskeinoja on kaksi: ensimmäinen on kadota tapettiin. Mitä paremmin pystyt hiippailemaan kotonasi seiniä pitkin ilman omaa persoonaa, elämää ja mielipiteitä, sen parempi kaikille. Teini provosoituu kaikesta, jopa hengitysäänistäsi, joten mitä paremmin voitte vältellä toisianne, sen mukavammaksi tunnelma kotona muuttuu. Teini kyllä kertoo riittävällä volyymillä, kun sattuu tarvitsemaan sinua tai luottokorttiasi, joten voit huoletta asentaa lukon makuuhuoneeseesi ja linnoittautua sinne katsomaan kaikki ne Netflix-sarjat, joista ruuhkavuosina haaveilit.

Jos et pysty muuttumaan näkymättömäksi, toinen keino on tarkastella teiniä aivan uudesta perspektiivistä. Tämä on äärimmäisen vaikeaa ja sopii lähinnä niille, jotka ovat harrastaneet zenbuddhismia tai mindfulnessia vähintään 10 vuotta, mutta harjoitus tekee mestarin! Kokeillaanpa siis käänteispsykologiaa - verratkaamme teiniä toiseen viittaamaasi rasittavaan hahmoon eli uhmaikäiseen.

Teini VS. uhmis

Nykyteineillä on lukuisia omituisia ominaisuuksia, jotka on hyvä tunnistaa harjoituksen aluksi: he ovat yleensä vegaaneja, pitävät tupakkaa hiilivoimalan veroisena ilmastosyntinä ja luultavasti paheksuvat alkoholin juomistasi rasittavuuteen asti. Todennäköisesti olet humalassa useammin kuin teinisi, joka halveksuu sinua syvästi myös alkoholismisi takia. He ovat siis kaikin puolin rasittavan kunnollisia nuoria ihmisiä, lukuunottamatta sekaisin olevia käpylisäkkeitä ja mantelitumakkeita - tätä on hyvä hokea mantran tavoin päivittäin neljästä kuuteen kertaa.

Kokeilepa ääneen pari kertaa: "Teinini on kunnollinen nuori ihminen ja rakastan häntä kovasti. Teinini on kunnollinen nuori ihminen ja rakastan häntä kovasti." Ja perään syvä hengitys sekä matala ääniharjoite: oooooooooommmmmmmmmmm.

Noin. Hyvinhän se meni!

Ja sitten verestämään muistoja elämästä uhmaikäisen kanssa vs. teinihelvetti:

- Teini nukkuu lähes aina, luultavasti noin kuusi tuntia enemmän vuorokaudessa kuin sinä. Toisin kuin uhmis, teini ei yleensä pissaa sänkyyn, vaeltele ympäri asuntoa tai tunge suin surminkaan viereesi sänkyyn painajaisten takia. Ei, hän pitää painajaisensa kunniakkaasti omana tietonaan, arvostakaamme häntä tästä ominaisuudesta! Toivoit vuosia, ettei kukaan herättäisi sinua koskaan, joten nauti siitä nyt! Teinille tästä iso plussa.

- Teinillä ei ole peli- tai ruutuaikaa, josta tarvitsisi tapella joka päivä. Hänen kotinsa on siellä missä wifikin, joten voit antaa hänen huoletta kasvaa kiinni kännykkäänsä - peli on jo menetetty. Ennen kylän raitti oli teinille vaarallisin paikka, mutta nyt se paikka löytyy kätevästi hänen kännykästään, joten et joudu ajelemaan pitkin öitä kaduilla etsimässä häntä joukkotappeluista tai puskaseksin harrastamisesta. Paras väkivalta ja seksi on netissä, joten miksi vaivautua kadulle palelemaan, ajattelee viisas nykyteini? Ja onkin siinä vallan oikeassa. Teinille jälleen plussa.

- Sinun ei tarvitse sosialisoida Minttu-Maarian tai Taisto-Eerikin vanhempien kanssa väkinäisesti. Teini huolehtii omista kaverisuhteistaan ja pitää kaverit mieluiten perheeltään piilossa, joten voit huoletta olla olematta missään tekemisissä hänen ystäviensä vanhempien kanssa. Plussaa tästäkin.

- Muistatko kuinka kipeästi kaipasit omaa aikaa ja sitä, että saisit käydä rauhassa vessassa? Et muista, joten muistutan sinua tästä oikeudesta. Nyt teini sulkee oven tyrmistyneenä puolestasi, jos erehdyt jättämään sen raolleen ja saat olla siellä aivan rauhassa, mikäli ensin onnistut valtaamaan vessan hetkeksi itsellesi (toivottavasti olet ymmärtänyt hankkia kaksi vessaa).

Teini toivoo muutenkin näkevänsä sinua mahdollisimman vähän, joten ota tilanteesta ilo irti ja haihdu puolisosi kanssa elokuviin, teatteriin, joogaan, tennikseen, Roomaan tai harrastamaan jonnekin kaikkea sitä seksiä, mistä ei ollut vuosiin tietoakaan. Mieluiten oman puolison kanssa, jos sellainen vielä jostain löytyy, mutta koskaan ei ole myöhäistä ryhtyä polyamoristiksi. Siitä älä kuitenkaan hairahdu kertomaan teinillesi, vaikka olisikin houkuttelevaa pröystäillä vapaamielisellä ja trendikkäällä moniavioisuudella. Teinin mielestä henkilöä, joka harrastaa seksiä sinun kanssasi voidaan yhtä hyvin kutsua nekrofiiliksi, joten älä lähde tähän keskusteluun. Tulee turhaan paha mieli kaikille. Suurin plussa tässä elämäntilanteessa siis omasta ajasta ja vapaudesta.

Kuten huomaat, olet vahvasti voitolla elämäsi kanssa ruuhkavuosiin verrattuna - et vain muista niistä mitään, joten luulet siksi eläväsi perhehelvetissä. Kaukana siitä!

Ja juuri, kun olet ehtinyt alkaa nauttia uudesta vapaudestasi, teini onkin saanut käpylisäkkeensä asetukset kuntoon, pakannut laukkunsa ja muuttanut pois. Sitten istut tyhjässä kodissasi ja mietit, minne kaikki se mukava kuhina katosi ympäriltäsi ja olisiko sittenkin aika ottaa koira.

Älä ota.

Iloa ja valoa sinulle ja perheellesi!

Parhain terveisin,

Mari-Sisko




Sisällön tarjoaa Blogger.